MITÄ MINULLE KUULUU? Mietteitä vanhenemisesta
toukokuuta 15, 2024Heissan,
Jäin miettimään mitä minulle kuuluu. Ehkä pieni ajatus tästä hetkestä. Tai siitä mitä on mielessä.
Aika kulkee ihan siivillä ja vaikka kesä odotutti meitä melko pitkään, tuntui että jäi kevät välistä ja menimme suoraan aurinkoisiin ja lämpimiin päiviin. Ainakin tänään on ollut +23 astetta, joten melko lämmintä. Oikeastaan ihan liikaa näin varjossa viihtyvälle.
-2.jpg) |
| Värikäs korkea yksinkertainen kimppu neilikoista ja heinistä. |
Toki olen saanut pihasuunnitelmia ja kevät siivouksia hyvin eteenpäin. Kesäkukkia en vielä ole yhtäkään hankkinut. Itseasiassa tänään vasta siivosin narsissin raadot pois. Haravoinnit on tehty ja perennapenkit ja piha siivottu. Terassit on valmiita paitsi ne kukat puuttuu ja ehkä vielä jotain muuta. Haaveita aina riittää.
Mutta muutaman multapussin jo hankin että saan kesäkukkaistutuksia tehtyä, joten on sekin jo jotain. Mutta muuten tuntuu että päivät vain menee arjen seassa ja kun koittaa vapaapäivä pitää tehdä rästihommia pois jaloista.
Äitienpäivä. Tuli ja meni ja lapset muistivat minua. Sain aivan ihania neilikoita ja en muistanut kuinka ihania ja kestäviä neilikat olikaan. Neilikkakimppu on saanut jo monena aamuna, päivänä ja iltaisin hymyn huulille. Niin kauniita ja piristäviä ne ovat. Ehkä tämän vuoden kesäkukistakin löytyy väriä.
Olen ottanut käyttöön vuosia aikaisemmin ostamiani pellavaliinoja ihan arjessa ja jestas miksi niitä pitää säilöä kaapissa vain niitä tilanteita varten, kun voi ihan arjessa on hieman jotain kaunista. Saahan ne pesulla puhtaaksi. Kaikki kauniit asiat arjessa ovat nykyään tärkeitä.
.jpg) |
| Yksinkertaisuudessaan kaunis neilikkakimppu. |
MINÄ ITSE & ME
Mutta tärkein olen minä ja me. Olemme olleet yhdessä vuodesta 1990 eli 34 -vuotta. Tästä ajasta olen ollut äiti 30- vuotta. Olihan minulla jo 30 äitien päivä. Kohta 31- vuotta kun esikoisella on syntymäpäivät. Ja koska olen pyhittänyt perheelle ja lapsille koko elämäni, on nyt 50- vuotiaana aikaa itselleni ja yhteistä aikaa miehen kanssa. Tämä muutos on tuntunut hyvältä ihan jo sen vuoksi että ymmärtäisin arvostaa itseäni. Tilasin itselleni ajan Lash lift sekä brow liftiin eli ripsien kestotaivutuksenen ja kulmien laminointiin ja ai että olen halunnut näitä. Kesällä ei nii tarvitse laittaa itseään meikaten, vaan aurinkosuoja riittäisi ja näyttäisi ihan ihmiseltä.
Mutta se mitä odotan kauhun sekaisilla tuntemuksilla on, sokerointi. En ole aiemmin käynyt ja nyt aion kyllä kokeilla. Tiedän sen kirpaisevan. HUI
-4.jpg) |
Lapseni(13- vuotiaan) antamassa äitienpäivä kortissa luki:
Mahtava Avulias Reilu Ihana Kiva Auttavainen |
Tosiasiahan on kun vanhenemme, muutumme sisäisesti sekä ulkoisesti. Ilman vaivoja ja vikoja emme säästy kukaan. Halu pitää huoli itsestä on vahvistunut ja kun on löytänyt itselle hyvän, on siitä tärkeää pitää kiinni. Itserakkaus ei ole suoraa itserakkautta enää tässä iässä, mutta on tärkeää rakastaa itseään että voi rakastaa myös muita. Kun omassa kropassa tapahtuu vanhenemisen merkkejä on vaikea hyväksyä muutoksia ja pitää niistä. Muutokset ei aina ole pahasta, mutta ei parane ihan kaikkea antaa kuitenkaan tapahtua.
Vaikka maan vetovoima koittaa saada kiinni. Kaikkeen ei pysty vaikuttamaan. Painon pitäminen samassa on haasteellista, koska tuntuu että pelkästään ajattelee pullaa, näkyy se vyötäröllä ja painon nouseminen on nopeaa, mutta laskeminen on todella haasteellista. Luin juuri jutun jossa kerrottiin kuinka tärkeää on että meillä naisilla on puskuria, eli vatsamakkaraa. Kun lihaskunto heikkenee iän myötä, ei meillä ole muuten mitään millä pysymme pyöreinä ja kauniina.
Mutta huomaan että alan löytämään oman tyylini, niin pukeutumisessa kun hiuksissa tai meikissä. Vähemmän on hyvä. Ehkä se on se varmuus, jonka olen löytänyt itseni kanssa. Olen saanut painoa hiukan putoamaan ja rakastan elämääni. Toki enemmän vapaa-aikaa voisi olla paikallaan. Mutta meillä on mieheni kanssa uusi aika koittanut kun olemme usein kaksin. Lapsiperhe arkea ei enää ole. Toisaalta se on hyvä, mutta välillä huomaan että kaipaan sitä kaaosta, jota pyrin kynsin ja hampain pitämään kasassa. Kelpo muksuja ollaan saatu aikaiseksi. Olemme niin ylpeitä vanhempia kaikista. Teinien ja aikuisten lasten kanssa on kaikki aika helppoa ja olemmekin nyt pyrkineet toteuttamaan kaksin asioita. Vaikka vain arjessa kaksin syömässä käyminen on tärkeää. Yhdessä oleminen ja asioista puhumien yhdessä parhaan ystävän kanssa.
Kuten äitienpäivä toivotuksessa kerroin
On maailman parasta olla just teidän äiti.
Mutta mitäpä sinulle kuuluu?
-7.jpg)
-3.jpg)
.jpg)
0 comments